Eilen tapasin taas hänet.
Muistan hänet, jonka tapasin jo noin kuusi viikkoa sitten ja vieläkin meidän välillämme oli mieletön kipinä (vaikka tapailenkin toista..vieläkin vähän hämärän peitossa tapailemmeko vai mitä se on...). Muistan miten katseemme kohtasivat useasti ja miten käänsin katseeni toistuvasti pois, koska hänen katseensa oli suorastaan lumoava. Muistan miten yritin olla hymyilemättä hänelle, mutta kuitenkin olen varma että meitä pystyi lukemaan kuin avointa kirjaa ja siitä saattaa vielä koitua ongelmia.
Muistan miten sanoin hänelle jotain vähän väärin ja hän härnäsi minua siitä monesti jutellessamme. Muistan miten nauroin hänen kanssa.
Muistan miten hänen jalkansa osuessaan omaani, kumpikaan meistä ei siirtynyt, vaan lämmin tunne kulki läpi vartaloni. Muistan miten aloin kaipaamaan hänen suudelmia, joita sain silloin viime kerralla tavatessamme. Muistan miten värähdin kun hän kosketti hiukan kättäni tai kylkeäni. Tarkoituksella, muka huomaamattomasti. Vieläkin muistan miltä hänen kätensä tuntuivat ympärilläni halatessamme edellisellä kerralla. Muistan eilisen keskustelumme hyvin. Muistan myös kun hän kertoi että tuntee tämän miehen jota olen tapaillut muutaman kerran.
Muistan myös miten olisin halunnut vain suudella häntä ja kadottaa ympärillä olevan maailman jälleen kerran.
Muistan miten suunnittelin kertovani tapailemalleni miehelle hänestä. En kuitenkaan tällä hetkellä enää tiedä mitä tehdä...
Aina kävellessäni erään penkin ohitse, muista miten suutelin häntä sillä penkillä silloin monta monta...liian monta viikkoa sitten. Tuntuu oudolta olla kiinnostunut kahdesta miehestä samaan aikaan. Nyt se ainakin tuli sanottua ääneen. Olen kiinnostunut kahdesta miehestä. Ja tämä eilen jälleen kohtaamani mies...ai ai ai...siinä vain on jotain...enemmän.
Terveisin: "Sinkkuna Kotkassa" ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti