torstai 12. syyskuuta 2013

"Kiss me"

Rehellisesti en osaa nyt sanoa tapailenko erästä mielenkiintoista tapausta vaiko en. Okei, okei, mielenkiintoinen tuo mies on, kuitenkin... Voiko sanoa että tapailee jos on nähnyt toisen kolme kertaa? Ehkei kuitenkaan. Tunteet pyörii kuin pallo, välillä tuntuu että voisi vain hymyillä, kuitenkin tiedän sen, ettei kyseinen henkilö tule asumaan kauaa enää Suomessa, joten mitä hyvää tästä voi seurata? Omien tunteiden kiusaamista? Oi kyllä! Onko se sen arvoista? Vielä en osaa tuohon vastata. Minulle sanottiin, että menemme syömään lauantaina italialaiseen ravintolaan. Ihan täysin en tuohon osaa luottaa tapahtuvaksi, parempi elää päivä kerrallaan.

Kerrottakoon siis tarinaa vähän alusta. Tapasin suorastaan hurmaavan herrasmiehen, joka sattumoisin on vain työmatkalla Suomessa. Tarkkaa paluuta Englantiin hän ei osannut minulle sanoa. Hän vietti juuri pitkän viikonlopun kotonaan Lontoossa, josta kuitenkin päivittäin piti yhteyttä minuun. Voisiko siis olettaa että hän saattaisi olla ihan hiukan kiinnostunut minusta? Hyvä on...niin hän minulle ainakin koittaa sanoa, niin viestein, tavatessamme sekä puhelimitse. Vaikka ensitapaamisestamme on vain vähän aikaa, sain silti mielenkiintoisen tuliaisen, jota en osannut odottaa. :) Hän saa minut hymyilemään ja nauramaan. Voin olla oma itseni hänen seurassaan. Harvinaista...
Englanninkielen harjoittelu on tehnyt myös hyvää.

Olenko kuitenkin hölmö nuori nainen, joka hullaantuu kun minua kohdellaan hyvin ja päivän kuulumisiani kysellään ja kerrottakoon vielä että tämä mies sanoi haluavansa minut. Niin, tästä nyt voi myös päätellä senkin, että sänkyyn se vain haluaa :) No mitä jos haluan minäkin? Sinkkuna tässä ollaan, eikä omille tarpeilleen voi mitään ;) Niin ja tiedän että joku tämän tulee minulle vielä sanomaan: "kerran täällä vain eletään, miksi ei ottaa siitä kaikkea irti".

Mitä jos kuitenkin sorrun ja ihastun täysin tähän kyseiseen mieheen? Se tietää sydänsuruja heti kun hän palaa kotimaahansa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan se saattaa olla jo syyskuun lopulla. Tulisiko siis vain kylmettää tunteensa heti alkuunsa ja olla sopimatta mitään hänen kanssaan? Katuisinko edellistä päätöstäni? Ehkä. Saattaisin katua myös sitä, jos en tutustuisi tähän mieheen paremmin. Tämä mies vain saa minut hymyilemään suunnattomasti vain sanomalla minulle: "kiss me" ;)

Terveisin: "Sinkkuna Kotkassa" ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti