Kun tapaat mielenkiintoisen ihmisen, mutta et ota hänestä suoraan kunnolla selkoa, niin mitä tehdä?
Pitäisikö luottaa omaan vaistoonsa heti, ettei tästä mitään tule, vai pitääkö ottaa rauhallisesti ja miettiä josko tämä tapaus voisi olla erilainen? Onko tämä ihminen luottamuksesi arvoinen?
Kiehtovaa on kohdata ihminen josta ei ota kunnolla selkoa. Kiehtovaa on sekin etten ole niin suoraan kertonut asioista, joista voisin kertoa heti aluksi toiselle. Kortit on jaettu, mutta en näe edes omia korttejani. Onko tässä jotain erikoista mahdollisesti tapahtumassa?
Kävin tuossa päivänä eräänä treffeillä erään mielenkiintoisen miehen kanssa, joka...niin...oli jollain tapaa erilainen, kuin muut joihin olen ihastunut. Se saattoikin olla osa tekijänä siinä että tuo mies jäi mieleeni.
Kyllä, tuo mies on mielessäni, ja hän saa minut hymyilemään ja nauramaan. En kuitenkaan osaa tältä istumalta sanoa että mitä tästä tulee ja onko tullakseen mitään.
Olenko ihastunut? Hiukan.
Haluanko tutustua tuohon mieheen paremmin? Ehkä kyllä...
Elämämme lyhyinä hetkinä en halua hukata liikaa aikaa tai energiaa turhuuksiin, kuitenkaan en juuri nyt koe että tämän miehen tapaaminen uudestaan on turhaa. Joten, lopputuloksena: toivottavasti tapaan hänet vielä uudestaan...vai... Pallo on heitetty toiselle...
Ei ole helppoa olla sinkkuna ja varsinkin sellaisena sinkkuna joka ihastuu herkästi.
Huomioon on vielä otettava sekin että edellinen ihastukseni, joka ei vastannut tunteisiini aikanaan siten kuin olisin toivonut, yrittää selkeästi lämmitellä tunteitani omaan suuntaansa.
Liian paljon pyörii ajatuksia päässäni ja en osaa oikein sanoa että mitä aurattua polkua pitäisi kulkea.
Onko hyvä näin. Olla yksin ja katsoa kaikki ajan kanssa? Siinäkin on puolensa. Kukaan ei tule sanomaan mitä tehdä. Kuitenkaan ei ole ketään kenen kainaloon käpertyä, ei ketään kenelle kertoa päivästä, ketään kelle keittää vaikka kupillisen teetä.
Ainut asia mistä voin olla varma, on se etten suostu tyytymään. En halua jota kuta elämääni vain sen takia että minullakin olisi joku jonka luokse mennä ja jonka luona olla.
Haluan rakastua intohimoisesti. Onko sitä kuitenkaan tarkoitettu minua varten? Ihan varmasti on! On asioita mihin pitää uskoa. Minä uskon rakkauteen. Mikäli se ei näy minulle elämäni rakkauden löytymisenä joku päivä, niin jaan rakkauttani läheisilleni.
On hyvä nukkua yön yli ja sillä tavoin saattaa saada selvyyttä omiin ajatuksiinsa. Hyvää yötä sinä!
Terveisin: "Sinkkuna Kotkassa" ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti