Katoaminen

Tovi aikaa taas on päässyt vierähtämään, että olen saanut aikaiseksi avattua ja kirjoitettua tänne sinkun elämästä.
Se on hyvä sählätä ja säätää sen verran paljon tässä elämässä, että vanhuuden iskiessä voi muistella mitä kaikkea sitä silloin joskus on tullut tehtyä ;) Ainakaan kukaan ei voi väittää ettenkö olisi elänyt elämääni. En ole jäänyt vain paikoilleni ja tyytynyt johonkin mikä ei sitten olekaan ollut minua varten.
Kun alkaa joka viikkoinen "oravanpyörä", eli työt viikonlopun jälkeen, en voi olla taas odottamatta seuraavaa viikonloppua ja miettimättä mitä se voi tuoda taas tullessaan.
Viimeisen viikonlopun jäljiltä jäi vieläkin mieltä hymyilyttävä sekä pilkettä silmäkulmassa-fiilis, sekä moraalinen krapula...

Moraalisen krapulan myötä on myönnettävä että työt on mennyt paremmin...miten se on mahdollista, kysyn vain? Koko ajan mietin, kehtaako sitä enää näyttäytyä omassa "kanta-paikassaan", jos samat naamat siellä sattuukin tulemaan eteen. Kuitenkin kaverin kanssa sovittua viikonlopun menoa ei vain voi nyt enää peruuttaa ;) No voihan, mutta en halua, sillä tiedän erään ihmisen olevan siellä. Toki vielä on mahdollisuus, että haluan itse peruuttaa koko suunnitelman viikonlopulta, on myös mahdollista, että tuo eräs jonka kanssa sovittiin että tullaan näkemään tulevana viikonloppuna, hän ei saapuisikaan.
Muuttaako se sitten mitään? Tuskin, todennäköisesti vain hymyilisin koko illan ja pitäisin tapani mukaan hauskaa muilta lupaa kysymättä :)

Mietin kuitenkin vaihtoehtoa, jos vain "katoaisin" hetkeksi, niin kuin olen tehnyt tämän sivun kirjoittelun osalta. Ottaisin aikalisän omassa elämässäni ja vaikka tuijottaisin leffoja muutaman viikonlopun putkeen. Antaako se sitten taas mitään uutta sisältöä elämääni? Aivan! Ei todellakaan! Kun ei ole ketään kenen kanssa leffaillan jakaisi ja voisi suunnitella vaikka ja mitä tarjoiluja toisen kanssa tai toiselle.

Ehkä minä vain olen villi oma itseni ja lähden taas viikonloppuna, kuten alunperin olin jo sopinutkin, sinne mihin olen sopinut "epämääräiset treffit" tuon Erään kanssa ;)

Niin ja miksi moraalinen krapula? Enhän minä muista sen miehen nimeä kenen kanssa tuli suudeltua baarissa, kasvot muistan, mutta miksi nimeä en? Ehkä ei vain kiinnostanut tarpeeksi. Haha!
Suutelu on ihanaa. Siihen se jäi viime viikonloppuna, henkilökin oli eri kuin olisin halunnut. Tapahtui tuona iltana eräs muukin juttu, mutta julkaisukelpoisuus on vähän siinä ja siinä, uskaltaako kaikkea kirjoittaa, ota minuun yhteyttä, jos haluat saada lisäinfoa ;)

Miksi pilkettä silmäkulmassa-fiilis? ;) Mitä sitä taas on tullut tehtyä? Niinpä niin. Olin jo viikkoja sitten miettinyt tapaa jolla saan tämän erään miehen varmasti "lankeamaan syliini", suunnittelin vedon, jonka varmasti häviäisin ja hän voittaisi. Ja näinhän kävikin, joten veto tullaan lunastamaan ensiviikonloppuna ;) Varma tapa saada mies tulemaan tapaamaan minua. Mikähän oli vetona? Minun hymyni hänelle? Sitä voi sitten kukin miettiä omalla tahollaan, varsinkin minut tuntien...Lisää pussailua luvassa tälle sinkulle! Ehkä! Kelpaa! Varsinkin kun mies on aika hyvä kopio Jason Stathamista. Ensiviikolla varmaan kirjoitan miten hän ei tullutkaan paikalle :)

Terveisin: "Sinkkuna Kotkassa" ;)