sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Sunnuntai

Ensimmäiset joulusuklaat ovat jo kaupoissa. Oletko jo huomannut? Ei mene enää kauaa kun kaikki paikat täyttyvät jouluaiheisista tavaroista, etkä malttaisi olla ostamatta taas kerran jotain aivan turhanpäiväistä joulurihkamaa, jonka todennäköisesti laitat kuitenkin esille niin monena vuotena, että siitä tulee yksi suosikeistasi, vaikka sen arvo on todellisuudessa aivan mitätön.

En halua olla mitätön. Arvoni on korkealla ja haluaisin että joku huomaisi sen.
Katsoin tänään elokuvan "Kun Harry tapasi Sallyn". Elokuvassa tulee ensimmäinen joulunalus aikaa esittävä kohta, jossa soi mielettömän kaunis joulukappale, ja pillahdin itkuun. Pienestä se on kiinni, miten se alkaa. Tajusin että tulen hyvinkin todennäköisesti viettämään jouluni sinkkuna. Vaikka olisin perheen parissa, siltikään vierelläni ei ole tänä vuonna ketään, jota aidolla tunteella halata ja jäädä vain toisen kainaloon ja tuntea olevansa tärkeä tälle ihmiselle.

Tulee hetki kun lumi alkaa satamaan, tapahtuu se sitten tämän vuoden puolella tai vasta ensi vuoden puolella, vierelläni ei ole ketään, jonka kanssa mennä kävelemään lumisateeseen iltapimeällä vaikka käsikädessä. Olenko näin tehnyt ennen? En, sillä vierelläni ei ole ollut ihmistä kenen kanssa olisin voinut olla se romanttinen hölmö joka todellisuudessa olen.
Tuntuu että minulla on niin paljon annettavaa, kuitenkaan oikeaa kohdetta en ole löytänyt. Ihan kenelle vain en halua näyttää kaikki puolia itsestäni. Kyllä, rakkautta pitää tuhlata, saadakseen sitä itse. Välillä silti pitää huomioida ettei kannata antaa väärälle ihmiselle liikaa itsestään, jos vähänkin se ihminen epäilyttää, sillä siitä ei aiheudu muuta kuin sydänsuruja itselleen.

Kaipaan halausta. Pitkää lämmintä halausta. Kaipaan sellaista ihmistä vierelleni joka tykkää halata minua ja usein. Kaipaan elämääni niin monen monta asiaa, etten voi itse sitä edes kunnolla käsittää.

Seuraavaksi teen jotain, mitä ei varmaan tulisi tehdä tässä jo hieman alakuloisen fiiliksen siivittämänä. Aion katsoa yhden ehkä maailman parhaimmista rakkauselokuvista "The Notebook", ja toivoa itselleni ihanaa ihanaa rakkautta tulevaksi joku päivä.

Terveisin: "Sinkkuna Kotkassa" ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti